Toistuvat ruhjeet ©

"Salonen tuli hirveässä kännissä kotiin. Vittu jos se aloittaa taas sen ryyppäämisen", Reea luki Sannilta tullutta tekstiviestiä. Salonen oli entinen alkoholisti, firman takia hän oli lopettanut yltiöpäisen ryyppäyksen.
Reea tekstasi nopeasti Sannille rauhoittavia sanoja takaisin, koska Hessu oli juuri tekemässä lähtöä. Hän halusi lähteä vielä valoisan aikaan koska oli luvattu yltyvää lumisadetta ja Hessulla ei ollut mikään lyhin matka edessä. Reea olisi tahtonut pitää Hessun vielä iltaan mutta ei hän voinut olla itsekäs. Hessu nappasi kassinsa mutta pudotti sen takaisin maahan kun näki Reean surulliset kasvot. Hessu käveli Reean eteen ja nosti Reean kasvot ylös leuasta. Hessun silmätkään eivät olleet iloisimmat.
-No? Hessu kysyi.
-En haluaisi päästää sinua taas, Reea sanoi ja laittoi kädet Hessun ympärille.
Hessukin siirsi omat kätensä Reean ympärille ja halasi lujaa samalla silitellen Reean selkää. Reeaa melkein itketti. Tilanne ei edes eronnut edellisistä hyvästeistä mutta Reeasta tuntui silti aina yhtä pahalta ja joskus pahemmaltakin.
-Minun pitää mennä, tulee niin äkkiä pimeää, Hessu sanoi hiljaa.
Reea nyökkäili ja irrotti otteensa. Hessu otti kassinsa ja käveli eteiseen laittamaan kenkiä jalkaansa.
-Ai nytkö se Hessu on lähdössä? Reean äiti tuli keikkumaan eteisen kupeelle.
-Joo, pitää lähteä ajoissa, ettei se lumisade yllätä ihan heti alkumetreillä, Hessu vastasi.
Reea viittoili äidilleen, että lähtisi, että hän saisi hyvästellä Hessun kunnolla. Onneksi Kirsti tajusi.
-Hyvää matkaa vain ja ajahan varovasti, Kirsti toivotti.
-Kiitos, ajan kyllä.
Reea halasi vielä Hessua uudestaan ja suuteli pitkään. Hessu joutui irrottamaan Reean kaulastaan, että pääsi lähtemään. Reea piteli vielä kädestäkin kunnes Hessu joutui päästämään irti. Reea katsoi ikkunasta kun Hessun auto katosi pihasta ja takavalotkin hävisivät pimeyteen. Reean teki mieli vain käpertyä sänkyynsä ja nuuskia Hessun tyynyä mutta yllättäen Sanni soitti.
-Vittu, Salonen lähti taas ryyppäämään! En tiedä mihin baariin se muka meni kun kävin siinä kantabaarissa, muttei se siellä ollut! Sanni puhui nopeasti ja selvästi huolissaan.
- Oletko sä yrittänyt soittaa sille? Reea kysyi.
- No tietty, muttei se vastaa ja nyt sillä on puhelinkin jo pois päältä.
- Älä hätäile, kyllä se jostain löytyy... Reea sanoi. Hän ei juuri nyt olisi jaksanut mitään.



Sanni oli soittanut heti aamulla isännöitsijälle ja lukkofirmaan lukonvaihdoksesta. Isännöitsijä ymmärsi hyvin ja asia hoitui nopeasti vielä saman päivän aikana. Sanni pelkäsi, että Salonen tulisi kesken lukon vaihdon ja aiheuttaisi kohtauksen mutta mies pysyi poissa. Sanni kutsui illalla Reean käymään.
-Onko se nyt lähtenyt? Reea kysyi kun huomasi asunnon ja tyhjän naulakon ja osoitteli ulko-ovelle päin tarkoittaen pusseja käytävässä.
-Mä tosiaan heitin sen ulos, Sanni sanoi rauhallisesti.
- Sanoiko poliisit mitään?
-Ne itseasiassa tunsi sen jo entuudestaan. Aikoivat pitää silmänsä auki, Sanni kertoi.
-Mistä ne sen tunsi, oliko se tehnyt aiemmin jotain samaa?
-Se on ped... Sanni vaikeni.
Reea oli hetken hiljaa kunnes hänen silmänsä suurenivat kun hän tajusi mitä Sanni oli ollut sanomassa.
-MITÄ!? Reea huusi ja ponnahti ylös sohvalta.
-Älä nyt. Siitä on varmaan kauan aikaa, Sanni yritti tyynnytellä Reeaa.
-Mitä se muuttaa asiaa! Pedofiili kun pedofiili! Ja minä kun yritin luottaa siihen, olin siis oikeassa, siinä oli jotain mätää, heti alkuun! Reea repi hiuksiaan.
-Shh. Rauhoitu nyt, Sanni sanoi ja otti Reeaa käsistä.
Hetken aikaa Sanni silitteli Reean päätä. Hän mietti, että eihän tämän nyt näin päin pitänyt mennä. Häntähän Salonen oli kuristanut.
-Hessu on täällä lähellä, muttei se ole edes ilmoittanut olevansa maisemissa, Reea sanoi rikkoen hiljaisuuden.
-Häh? Miksei..? Mitä se nyt oikein pelaa, Sanni torui.
-En todellakaan tiedä! Vihaan tätä tilannetta. Sanoisi edes suoraan jos se ei enää halua nähdä.

Ovikello soi ja Reea ryntäsi avaamaan katsoen matkalla itseään peilistä. Timi odotteli kassin kanssa oven takana. Reea halasi lujasti Timiä, joka vastasi halaukseen lujasti.
-Vau! Täähän on muuttunut. Oot ostanut uusia kalusteitakin, tosi siisti mesta, Timi kehui kierrellessään.
-Niin, ne laittoi nyt kerralla uusiksi, niin minäkin sitten vähän repäisin ja ostelin uusia juttuja. Oli kätevämpi muutenkin myydä ne niin ei tarvinnut etsiä kaikille varastopaikkaa.
-Onko Hessusta kuulunut? Timi kysyi.
-Eipä ole paljon. Sillä on muka niin raskaita työpäiviä ollut, ettei ole millään tuulella, Reea kertoi.
-Tietääkö se, että olen täällä?
-En ole vielä itseasiassa kertonut... Reea vastasi.
-Sitä paitsi mitä se sille enää kuuluu..? Reea jatkoi.

Kädet täristen Reea puristi pillereitä käsiinsä ja huikkasi samalla minttuviinapullostaan huuhdellakseen pillerit alas kurkustaan. Reea haukkoi henkeään ja itki enemmän kun muisti pitkään aikaan itkeneensä. Itku taukosi aina hetkeksi ja Reea takoi nyrkkiä seinään vihoissaan kunnes taas itku alkoi uudestaan. Reea oli aivan poissa tolaltaan. Hän oli hetki sitten lopettanut puhelun Hessun kanssa. Reea istui kylpyhuoneen nurkassa ja puristi polvet vasten rintaansa. He olivat Hessun kanssa päässeet vihdoin asiaan ja Reea oli tivannut Hessulta, miksi tämä tykkää Reeasta. Hessu oli todennut, että Reean seurassa hän voi olla oma kusipää itsensä. Reea ei ollut oikein pitänyt vastauksesta. Puhelun kulku muuttui kiivaammaksi koska Reealle kyseinen vastaus ei riittänyt. Reea laittoi kovimman vaihteen päälle ja puski läpi. Hessu oli ihmeissään ja varmaan hermostuikin Reean aggressiivisuuteen. Reea kysyi, että mikä estää heitä seurustelemasta ja oikeasti vakavoitumaan heidän jutun suhteen. Hessu räjäytti koko pankin vastauksellaan. Hessu kertoi hänestä tulevan isä kesällä, se tekee asioista enemmän kuin vähän vaikeampia. Reea ei osannut ottaa asiaa oikein millään tavalla. He jatkoivat vielä puhelua ja Reea ajatteli, ettei se ollut nyt niin vakava juttu. Puhelun loputtua” ei mihinkään-ratkaisuun” rikkoutui jälleen jotain Reean sisällä.
-Sanni…. Tuota… Otin aika monta pilleriä, Reea soitti sekavana Sannille. Unilääkkeet ja muut pilleri sekaisin olivat jo alkaneet vaikuttaa.
-Reea? Mitä vittua? Pitääkö minun tulla sinne? Mitä sä oot oikein tehnyt?
-Hessu… Siitä tulee vittu isä! Reea sanoi vihaisesti.
-Oikei, minä tulen ihan just, koita kestää kulta, Sanni sanoi.

Sanni harppoi maihareiden nauhatkin sitomatta tietä pitkin kohti Reean kerrostaloa. Hän näki jo mäen päällä loistavat talon valot. Kello oli jo varmasti aamu kolme mutta talossa oli muitakin hereillä kuin Reea.
Sanni hakkasi Reean ovea. Reea raahautui vaivoin avaamaan. Sanni syöksyi halaamaan Reeaa. Sitten Sanni alkoi harppoa asunnossa. Kylpyhuoneen lavuaarissa oli tyhjentyneitä levyjä ja Sanni pystyi suunnilleen laskemaan, että hänen kannattaisi kiidättää Reea nopeaa sairaalaan.